2

ARABACUS BUNT

Sattuman oikusta luin Kvaakista keskustelun Hip Flask sarjakuvasta. Hiukan kävi hymyilyttämään sillä yhtäläisyydet yhdessä nuoruuden ystäväni Mikan kanssa tehtyyn Arabacus Bunt (1992) sarjakuvaan ovat hämmästyttävät. Molempien sarjakuvien päähahmot ovat virtahepoja, yksityisetsiviä, pukeutuvat dekkari hattuun plus takkiin ja ovat persoja alkoholille. Yhtäläisyyksiä voi olla enempikin mutta vaikea sanoa näkemättä vertailukohdetta. Elephantmen nettisivustoa selaillessa mieleen tuli hassu ajatus. Mitä jos olisikin silloin joskus valinnut toisin ja olisimme lähteneet Mikan (kirjoittaja) kanssa viemään hahmoa eteenpäin ja tehneet vuosia yhteistyötä? Olisiko Arabacus Bunt samanlainen kansainvälinen menestys kuin vaikkapa Blacksad? Piirtäisinkö nyt jollekin isolle kustantamolle jonkun toisen kirjoittamia tarinoita? Niin tai näin. Siitä olen iloinen että luotiin teineinä, melkein 20 vuotta sitten jotain (eläindekkari) mikä on tavallaan tämän päivän juttu. Taitaa kuitenkin kertoa enempi sarjakuvia kuluttavan yleisön mieltymyksistä ja henkisestä kehityksestä kuin meidän hyvyydestä.

Ehkäpä piirrän Buntin seikkailut uudestaan. Olisi hauska nähdä miten se uppoaa yleisöön ja saisiko sen myytyä jollekin ranskalaiselle isolle ja kaupalliselle kustantamolle.

Alla metrin verran sivuja ja kuvia alpparimittaisesta (64 sivua) Arabacus Bunt-tarinasta Hanhenmarssia E-mollissa vuodelta 1992.

0

KULTAINEN NUORUUS osa 5

Aloitin aikanaan monia sarjoja mutta usein kävi niin ettei into riittänyt kuin hienon promokuvan tekoon. Tai useamman hienon promokuvan. Alla Seitsemän päivää nimisen sarjan mainoskuvia, joita taisi olla enemmän kuin valmistuneita sivuja itse tarinasta.

SeitsemanPaivaa

SeitsemanPaivaa2

SeitsemanPaivaa3

Alla miekkaa ja magiaa. Päähenkilön nimi oli Nimetön. Nimi ei viittannut sormeen vaan Nimetön ei muistanut menneisyydestään yhtään mitään. Tätä sarjaa jaksoin tehdä useamman tarinan verran (kolme?).

nimeton1

nimeton2

Alla olevaa Nights of the Nipponia en muista koskaan tehneeni. Idea on varmaan kehittynyt Maani Nippon nimiseksi sarjaksi jonka muistan varsin hyvin. Sitä piirsin puolitoista tarinaa.

nippon

Alla olevan kuvan originaali oli valtava. Kaksi yhteen liitettyä A2 arkkia. Sarja oli nimeltään Mutantit (?).

mutantit

Alla oleva Mestarin paluu jäi yhteen kuvaan ja perustui muistini mukaan äidinkielen aineeseen.

MestarinPaluu

Olen minä ollut aika kakara. Huh huh! Ei ole voinut kutsua hyvälläkään tahdolla pikkuvanhaksi. Päinvastoin.

1

KULTAINEN NUORUUS osa 3

Teiniajan piirustukset  ja sarjakuvat jäi sen verran pyörimään mieleen että oli pakko jatkaa löytöretkeä. Ei näistä varmaan muille ole iloa kuin itselle mutta laitan siltikin esille lisää laatikoiden kätköistä löytyneitä aarteita.

Alla Kasvot-sarjaan tehtyjä kansikuvamaalauksia.

kasvot5

kasvot7

kasvot6

kasvot8

kasvot9

Pääkallot ja luurangot oli kova juttu. Muistan tehneeni ala-asteella useamman ruutuvihkon täyteen kuvia luurangoista erilaisissa tilanteissa mutta valitettavasti yhtäkään noista vihkoista ei löytynyt. Alla muutama ranko Kasvot spektaakkelista.

luuranko01

luuranko02

luuranko03

luuranko04

Myös uskonnolliset aiheet (hahmot) oli arvolistalla korkealla. Alla Huomisen lapsia seuranneen After-tarinan kansi. Avaruudesta laskeutui maan pinnalle avaruusaluksellinen Jeesuksia toteuttamaan ihmiskunnan viimeistä tuomiota.

after

Aiemmin kirjoitin että taideopinnot olisivat jotenkin haitanneet piirtämistäni. Muutos näyttää tapahtuneen ennemmin (tai sitten olen aina ollut tuuliviiri ja mennyt laidasta laitaan), sillä After-tarinassa on jo nähtävissä pyrkimystä realistisempaan ja yksityiskohtaisempaan ilmaisuun. Asioiden piti näyttää juuri siltä kuin ne olivat. Moebiuksen vaikutus näkyy. Pitänee kai siirtää syyttävä sormi Ranskan suuntaan.

1

KULTAINEN NUORUUS osa 1

HuomisenLapset

kasvot1

kasvot2

kasvot3

kasvot4

Vimmaista piirräntää. Etsin jotain muuta ja löysin laatikon kätköistä vanhoja tekemiäni sarjakuvia ja piirustuksia. Teini minulla, 20 vuotta sitten on ollut hurja draivi päällä. Hirveä energia ja itsevarmuus. Kuvia selatessa tuli mieleen nuoruusajan parhaan ystäväni kommentti näytettyäni hänelle taidekoulusta valmistumisen aikoihin uusia sarjakuviani (yllä olevat ovat siis 80-90-lukujen taitteesta ja valmistuin kuvataiteilijaksi 1997). Hän kummasteli kuinka kehitykseni oli taantunut. Yleensähän koulussa käy päinvastoin. Olin silloin loukkaantunut kommentista. Nyt kuitenkin näen että hänen sanoissa oli jotain perää. Samanlaista varmuutta ja raivoa ei taidetta opiskelleen minun kynänjäljessä ole nähtävissä. Uusi tieto toi selkeästi tekemiseen epävarmuutta ja hajotti luonnollista ilmaisua. Mutta en lähtisi katumaan opintoja sillä vaikka piirtäminen kärsi, niin sisällöllisissä asioissa kävi täysin toisin. Hiukka olen kuitenkin harmissani mutta ehkä nuo innostavat löytämään jotain samaa tuleviin projekteihin…

Ylimmäinen sivu on 30-40 sivuisesta Huomisen lapset nimisestä sarjakuvasta. Jälkimmäiset sivut ovat Huomisen lapsia edeltäneestä 150 sivuisesta kunnianhimoisesta projektista, missä päähenkilö kuoli heti alkuun ja lopussa taisteli Ilmestyskirjan Petoa ja Jeesusta vastaan. Olin sarjaa piirtäessä 15-17 vuotias (?) ja se oli aikanaan itselleni jonkinlainen oppityö. Sarjan nimi oli Kasvot. Vaikka nuo näytesivut ovat aika komeita, käsikirjoitukset olivat hirveitä.